On olemassa kahdenlaista vastuuta; ihmisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja yhteiskunnan vastuu ihmisen mahdollisuudesta hyvinvointiin. Minä olen mukana politiikassa siksi, että jälkimmäiseen olisi suomalaisilla mahdollisuus!
1. Lapset ja nuoret ovat meidän aikuisten vastuulla!
Päivähoito, koulu ja vanhemmuuden tukeminen vaativat jatkuvaa kehittämistä. Ne eivät saa olla jatkuvia säästökohteita! Lähtökohta tasapainoiseen kasvuun luodaan turvaamalla lapselle hyvinvoivat vanhemmat, laadukas päivähoito ja itsetuntoa tukeva oppimisympäristö. Siihen tarvitaan riittävän pienet opetusryhmät ja mahdollisuudet eriyttämiseen sekä päivähoidon että perusopetuksen puolella. Lapsuus voi mennä pilalle vain kerran! Teen töitä sen eteen, että näin ei kävisi suomalaisille lapsille!
Nämä palvelut tarvitsevat riittävästi henkilöstöresurssia, ajanmukaiset toimitilat ja työn vaativuutta vastaavan palkkauksen. Opettajamme ovat avainasemassa koulun kehittäjinä. Kuunnellaan heitä! Koulut tarvitsevat lisää moniammatillista henkilökuntaa, jotta erityinen tuki toteutuisi tavoitteiden mukaisesti. Rehtori ei voi yksin olla psykologi/lakimies/ sosiaalityöntekijä/kiinteistönhoitaja, vaan työnkuvan tulisi olla selkeä — koulun pedagoginen johtaminen.
Nuorisostamme olen erityisen huolissani. Suurin osa pärjää ja porskuttaa mukavasti, mutta syrjäytymisuhka koskettaa liian montaa nuorta. Masennus, syömishäiriöt, päihteet ja rajattomuus ovat täyttä totta liian monen nuoren elämässä. Tämä haaste pitää pystyä ratkaisemaan nykyistä paremmin. Painopistealue on siirrettävä ennaltaehkäisevään työhön nykyisen korjaavan työn sijaan. Mielenterveyspalveluiden kynnystä on madallettava, jotta asiakkaan on helpompi hakea apua ilman leimaantumisen pelkoa. Meillä Järvenpäässä on loistavia kokemuksia Nuorten pysäkistä, jossa nuoret saavat keskusteluapua kodinomaisissa tiloissa.
Perheet ovat erilaisia ja siksi tarpeet vaihtelevat. On tärkeää, että asiakaslähtöistä näkökulmaa painotetaan enemmän esim. päivähoidon järjestämisessä. Työtä, arkea ja vanhemmuutta on pystyttävä yhdistämään joustavammin!
2. Asukas on avainasiakas!
Kunnan vastuulla on asiamukaisten julkisten palveluiden järjestäminen. Kuntapäättäjänä olen vuosia seurannut läheltä tätä valtavaa urakkaa. Terveys-ja sosiaalipalvelut vievät suurimman osan kuntabudjetista. Meidän on onnistuttava paremmin vanhustemme hoidossa, terveyskeskuspalveluissa, erityissairaanhoidossa sekä sosiaalityön ja perheiden tarpeiden kohtaamisessa. Nämä ovat niitä palveluita, joita kuntalainen kohtaa hyvin henkilökohtaisella tasolla. Ihminen on kuntapalveluiden käyttäjä vauvasta vaariin ja yksikään kohta tässä ketjussa ei saa olla heikko lenkki!
Asumisympäristöjen turvallisuuteen ja luonnonympäristöjen hoitamiseen on panostettava aktiivisesti. Ympäristö tarvitsee hyviä ja kestäviä päätöksiä. Kyseessä on lastemme yhteinen perintö. Meidän on löydettävä keinot – myös globaalisti– asua, elää, liikkua ja kuluttaa kestävästi. Itämeremme “huutaa jo apua” ja tähän huutoon on vastattava kaikin keinoin tilanteen parantamiseksi.
Uusimaa tarvitsee riittävän tehokkaan tieverkoston sekä toimivan julkisen liikenteen. Suurin osa suomalaisista asuu täällä ja määrärahoja jaettaessa on huolehdittava ihmisten mahdollisuudesta kohtuulliseen työmatkaan kuluvaan aikaan ja kustannuksiin.
3. Työelämässä kannetaan vastuuta yhteiskunnan pyörittämisestä!
Suomi tarvitsee tyytyväisiä työyhteisöjä ja uusia työpaikkoja! Yhteiskunnassa tapahtuu nopeatahtisia muutoksia ja työssä pitää jaksaa entistä kauemmin. Tämä yhtälö ei ole mahdollinen, jollei ihmisten työssä jaksamiseen satsata enemmän ja yksilöllisiä urapolkuja tueta tehokkaasti. Työhyvinvointia ei voi kikkailla yksittäisillä tempauksilla vaan siihen työpaikoilla täytyy valjastaa kaikki keinot käyttöön.
Yrittäjyys täytyy saada houkuttelevaksi vaihtoehdoksi luoda uusia työpaikkoja. Kuntien on tehtävä suunnitelmallista elinkeinopolitiikkaa ja otettava yrittäjät huomioon erityisesti maankäytön suunnittelussa. On kiinnitettävä myös enemmän huomiota perhekustannusten tasaamiseen vanhempien työnantajien suhteen. Se on tehokas keino edistää sukupuolten tasa-arvoa työelämässä.
Työn tekeminen täytyy olla aina motivoivampi vaihtoehto kuin tukien nostaminen. Verotuksessa tulee löytää sellaisia ratkaisuja, että ne kannustavat työntekoon ja työllistämiseen. Ostovoiman vahvistaminen on tärkeää sekä palkansaajilla että eläkeläisillä. Nykyinen hallitus on keventänyt työnteon ja työllistämisen verotusta ja kiristänyt kulutuksen verotusta. Tämä on oikea suunta!
| « Huh | Kes » |
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | |
| 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 |
| 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 |
| 21 | 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 |
| 28 | 29 | 30 | 31 | |||