Johdon raportti 2/2005 17.10.05 HP

Kuntauudistus
Kaupunginjohtaja nosti katsauksessaan esiin kuntauudistuksen ja Kokoomuksen valtuustoryhmässäkin käytiin vilkasta keskustelua kuntauudistuksen eri malleista. On selvää, että jonkinlainen uudistus tulee, sillä tarvitsemme selvästi uudenlaista rakennetta ja tehokkuusajattelua, jotta saisimme kuntatalouden tasapainoon.

Mielenkiintoista on se. että kansainvälisissä julkisen sektorin tehokkuustutkimuksissa Suomi sijoittuu hyvin. Esimerkiksi viime vuonna kaikkiaan 29 maan julkissektoreiden toiminnasta tehty hollantilaistutkimus nosti Suomen kärkeen kohtuuhintaisten laadukkaiden julkisten palvelujen tuottajana (www.scp.nl The Social and Cultural Planning Office). Tästä huolimatta rahat eivät nykyisen menojen kasvun jatkuessa riitä, vaikka Suomen talouskasvukin on keskimäärin parempaa kuin monessa muussa maassa.

Juuri julkaistu Kunnallisalan kehittämissäätiön tuottama kuntatutkimus tuo tuoretta tietoa siitä mitkä tekijät vaikuttavat kuntien tehokkuuseroihin. Näitä tekijöitä ovat väestön korkea koulutustaso, suuri 35–49-vuotiaiden kuntatyöntekijöiden osuus ja korkea taajama-aste. Myös yksityiseltä sektorilta ostettujen palveluiden suuri osuus parantaa tutkimuksen mukaan kunnan tehokkuutta. Järvenpää ei sijoittunut 20 kustannustehokkaan kunnan joukkoon, sen sijaan Kerava komeilee sijalla 16.

Yleishallinto
Huolestustuttavaa on henkilöstön poissaolovuorokausien kohdalla lähes 2000 päivän lisäys sivistystoimen osalla. Kentältä kuuluu tietoa siitä, että ainakin yhteiskoulun opettajat ovat sairastelleet viime aikoina poikkeuksellisen paljon, mikä todennäköisesti selittyy pitkälle huonoilla ja raskailla työskentelyolosuhteilla remonttityömaan keskellä. Henkilöstön osalta olisimme kiinnostuneista näkemään myös tilastoja kuinka paljon eri toimialoilla on henkilöstön vaihtuvuutta.

Kaupunki on tehostanut ja uudistanut viestintää kiitettävästi tämän vuoden aikana. Uudet nettisivut ovat olleet selkeä parannus ja antavat kaupungistamme elinvoimaisen ja modernin kaupungin kuvan. Toinen iso viestinnällinen uudistus on tehty puhelinvälityksen muuttaminen Järvenpään ja Tuusulan yhteiseksi palvelukseksi. Hallintojohtaja kertoo katsauksessaan, että molemmilla kunnilla on oma numeroavaruutensa ja tämä termi varmaankin kuvaa hyvin niitä tuntoja kun alun ongelmien aikana puhelut tuntuivat välillä yhdistyvän suoraan avaruuteen tai ainakin aivan jonnekin muualle kun soittaja oli toivonut. Tekniset ongelmat on nyt jo ilmeisesti voitettu ja palvelu pelaa.

Sosiaali- ja terveystoimi
Pidämme tärkeänä, että työryhmä terveystalohankkeen eri toteuttamisvaihtoehtojen selvittämiseksi perustetaan mahdollisimman pian, jotta ehtisimme saada tällä valtuustokaudella riittävän ja kattavan suunnitelman, joka selvittäisi huolellisesti talous-, tarve- ja toimintaympäristöön liittyvät näkökulmat.

Erikoissairaanhoidon osalta nousee taas esiin huolestuttavia lukuja, etenkin nuorisopsykiatrian 42 % kasvu on huomattava hälytysmerkki. Toimialan sisällä on myös toinen samaa suurusluokkaa oleva kasvu eli lastensuojelun sijoituspäivien nousu. Toivottavasti näiden osalta tehdään nyt nopeita ratkaisuja kasvun taittamiseksi.
Positiivista on selkeä osoitus siitä, että Järvenpää-lisän käyttäjämäärä kasvaa tasaisesti. Lisäksi päivähoidon puolella huolellisesti valmisteltu ja toteutettu päiväkotiverkon tarkistaminen on edennyt kuten ennakoitiin ja hoitopaikkoja on yhä täyttämättöminä.
Ennaltaehkäisevänä työnä aloitettiin sosiaalitoimen ja sivistystoimen yhteinen ja laaja kartoitus siitä mitä toimintapolkuja ja nivelkohtia lasten ja nuorten asioiden hoidossa on kaupungissamme jo kehitetty ja mikä on niiden toimintakulttuuri. Tämä on erittäin tärkeää ja hyödyllistä poikkihallinnollista yhteistyötä.

Meitä olisi myös kiinnostanut arvioida kuinka sosiaalipalveluiden kuntouttava työllistäminen sekä työhönsijoittautumisohjaus ovat toteutuneet, Sivulla 29 asetetaan tavoitteeksi 5 % työllistymislisäys verrattuna vuoteen 2003. Toteumassa on kyllä esitelty eriteltynä lukuja, mutta tuo vertailua varten tarvittava prosenttiluku puuttui kokonaan. Toinen kohta, joka herätti ihmettelyä, on koti-ja laitoshoidon alla oleva asiakkaan sijoittuminen oikeaan hoitopaikkaan. Tavoitteena on, että sairaalaosastolla jonotusaika asumispalveluihin ja pitkäaikaiseen laitoshuoltoon on alle 2 kk. Nyt esimerkiksi terveyskeskuksen osastolta 2 jonotettiin keskimäärin 5,5 kk. Tiedämme, että nämä odotuspäivät paitsi ovat todella kalliita kaupungille ja varmasti henkisesti raskaita potilaalle. Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisia toimenpiteitä on suunniteltu, jotta lähestyttäisiin tavoitetasoa.

Sivistystoimi
Sivistystoimi aloitti syksyllä iltapäiväkerhot oman palvelunaan, jonka lisäksi palvelua tuottaa myös seurakunta sekä erityislapsille ostetaan ostopalvelua. Tilanne tuli yllättäen esiin keväällä kilpailuttamisoperaation jälkeen ja sivistystoimen osalta saatiin kiitettävän nopeassa aikataulussa luotua uusi malli, jolla toiminta lähti elokuussa tehokkaasti käyntiin.

Nuorten työpajatoiminta on tuottanut mielekästä toimintaa noin 50 nuorelle. Pajojen ESR-rahoitus päättyy vuoden vaiheessa ja nyt toivon, että tämän syrjäytymistä ennaltaehkäisevän toiminnan arvo nähdään ensi vuoden budjettia hyväksyttäessä etenkin tässä kaupungissa, jossa nuorisotyöttömyysluvut ovat surullisen korkeita.

Johdon raportista käy ilmi, että talous on tiukalla kaikilla toimialoilla ja tulee olemaan lähivuosinakin. Kuitenkin tilanne tuntuu olevan hallinnassa ja kaikki toimialat ovat sitoutuneet tekemään yhdessä töitä tasapainon löytämisen eteen. Ryhmämme oli kokonaisuudessaan tyytyväinen johdon raportin kehitykseen ja kokee sen olevan hyvänä apuna kaupunkistrategiatyöskentelyssä.

Helinä Perttu