Tarkastelin toimintakertomusta lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta ja erityisesti tarkastellen sitä, mitä luvut kertovat ennaltaehkäisyn näkökulman toteutumisesta viime vuodelta. Kun talous on ollut tiukka ja tulee vielä tiukentumaan tulee helposti kiusaus vähentää panostusta ennaltaehkäisevään työhön ja keskittyä hoitamaan vain akuutteja ja korjaavia toimenpiteitä. 

Kuitenkin on selvää, että ennaltaehkäisevällä työllä pidemmän päälle estetään valtava määrä inhimillistä hätää mutta myös summia, joita on hankala todentaa numeroina tälläisissä raporteissa. Paljon on tehtävissä myös ilman suuria taloudellisia panostuksia käyttämällä verkostoja ja luomalla yhteistyökuvioita eri toimialojen kesken, joista jo muutama hyvä esimerkkejä toiminta-kertomuksesta löytyikin jo viime vuodelta. Talouden lisäksi toimintakertomus sisälsi myös määrätavoitelukuja, joita tarkastelemalla pääsi pohtimaan sitä kuinka kaupungissamme kohtaa laatukriteerit ja talouden hallinta.

Sosiaali-ja terveystoimen talousluvut toteutuivat raamin mukaisesti lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa. Erikoissairaanhoidon ylitysluvut puhuvat karua kieltä nuorisopsykiatrian tilanteesta, jossa menot kasvoivat noin 70 %. Tämän kasvun ilmeisesti selittää pitkälle nuorten tyttöjen anoreksiaongelmat. On pakko kysyä, että maksetaanko tässä nyt kouluterveydenhuollon supistuksista johtunutta jälkilaskua? Positiivista panostamista on ollut kolmen psykiatrisen sairaanhoitajan työskentely yläkouluissa. Tälle projektille on valtion hankerahoitus kuluvan vuoden loppuun ja toivottavasti sen arvo nähdään nimeen omaan ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä ja rahaa varattaisiin budjettiin projektin loppumisenkin jälkeen.

Lastensuojelun osalta huomioita kiinnitti huolestuttavasti kasvaneet luvut lasten huostaanoton osalta, jonka todettiin johtaneen siihen että toiminnan resurssit riittivät ainoastaan kriisitilanteiden hoitoon eikä ollut mahdollista toteuttaa suunniteltua ennaltaehkäisevän lastensuojelun ja avohuollon yhteistyötä. Myös perheneuvolan kohdalla hoidossa olleiden perheiden määrä nousi selkeästi, mikä voi tietenkin myös kertoa neuvolan paremmasta valmiudesta ottaa vastaan uusia asiakkaita.

Päivähoitoa on syytä onnitella tiukan talousvuoden aikana saadusta upeasta perheiltä saadusta arviointituloksesta. Arvosana 4,5, joka on esimerkiksi korkeampi kuin Kauniaisen päivähoidon saama arvosana, kertoo siitä, että Järvenpääläiset vanhemmat ovat tyytyväisiä lastensa saamaan hoidon laatuun. Lisäksi ilolla totesin, että Jpää-lisän markkinointia on systemaattisesti kehitetty ja tehostettu kaupungin eri palvelupisteissä. Jpää-lisää saavien perheiden määrä onkin noussut 40 perheellä vuoden aikana. Toivoisin näkeväni jotain laskelmia kustannusvaikutuksesta päivähoidon sisällä.

Sivistystoimen luvuista erityisesti haluaisin, että kiinnittäisimme huomiota perusopetuksen toteutuneisiin toimintakululukuihin ja niille asetettuihin tavoitteisiin. Jäämme kaikissa luvuissa alle tavoitteeksi asetettuun vertailukuntien keskitason. Se on tietysti pelkästään taloudellisesti mitattuna onnistunut tulos, mutta kun ajatellaan lukujen taakse, tulee eteen kysymys, miten se vaikuttaa meidän lastemme saamaan opetuksen tasoon. Kokonaiskulut Järvenpäässä ovat noin 500 euroa pienemmät/oppilas. Samaan aikaan otettiin käyttöön uudet opetussuunnitelmat, jotka vaatisivat toteutuakseen ajanmukaiset oppimateriaalit, opettajille täydennyskoulutusta sekä tuntiresurssia etenkin jakotunteja toiminnallisen opetustavan mahdollistamiseen. Tuolle 500 eurolla olisi koulun puolella todellinen tarve ja olisihan se hienoa, että Järvenpään ei tarvitsisi aina olla esimerkkinä halvan perusopetuksen tuottajista

Toinen mielenkiintoinen keskiarvoina ilmoitettu luku on keskiarvo oppilaita päätoimista opettajaa kohden, joka on Järvenpäässä 15.85 ja vertailukohteissa 14,91. Nopeasti luettuna voi helposti ajatella, että tilannehan on hyvä kun kyseessä on vain yhden oppilaan suuruinen ero. Todellisuus on kuitenkin toinen, sillä koulujen ongelmana on varsin suuri eriarvoisuus tässä asiassa. Kaupungista löytyi alakoulupuolelta vielä liian monta 30 oppilaan jättiryhmää ja tulevaisuudessa yläkouluihin on tulossa painetta isoihin ryhmiin oppilasmäärän selkeän kasvun johdosta.

Nuorisotoimen painopistealueena on ollut ennalta ehkäisevä nuorisotyö ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäisy. Viime vuonna aloitettu Nivelluokkatoiminta sekä nuorten työelämään siirtämistä edistävät nuorisopajahankkeet ovat hyviä esimerkkejä miten elämäntaitoja ja nuorten itsetuntoa vahvistamalla on mahdollista tehokkaasti ehkäistä syrjäytymistä, sillä täytyy muistaa, että meillä on jo kaupungissa lähes parisataa alle 25-vuotiasta työtöntä. 

Nyt edessä on taas talouden vyön kiristäminen ja on selvää, että kaikki toimialat joutuvat osallistumaan talkoisiin, tulisi kumminkin osata miettiä pidemmälle kuin ensi vuoteen ja yrittää ennakoida säästöjen vaikutukset konkretian tasolla ettemme tekisi säästötoimenpiteitä, jotka tuovat myöhemmin huomattavia kulueriä kaupungille maksettavaksi. Mielenkiintoiseksi elementiksi nousee kuinka halutaan tai osataan käyttää hyväksi Lastun ammatillisesti laaja-alaista seurantaryhmää arvioitaessa näitä lasten ja nuorten elämään vaikuttavia säästötoimenpiteitä


Helinä Perttu