15.5.06 valtuusto/Helinä Perttu

Kokoomuksen valtuustoryhmässä keskusteltiin pitkään miten voimme päättäjinä onnistua arvioimaan strategista työskentelyä kun tilinpäätös ja strategiatyöskentely ovat eri paria. Tilinpäätöksen teksti ei mielestämme ole yksin sitä mitä tarvitsemme eikä se voi korvata johdon raporttia. Lupauksista huolimatta ei valtuuston kokousmateriaalissa ollut vielä strategiaraporttia materiaalina vaan strategian toteutumista tarkastellaan vasta valtuuston strategiaseminaarissa. Näin ollen käsityksen muodostaminen kokonaistilanteesta vaati tietojen keräämistä eri lähteistä, eivätkä asiat ole yhteismitallisia. Tästä seuraa se, että tämä tasekirjakokonaisuus ei toimi mielestämme riittävästi johtamisen välineenä ja toivottavasti ei kerro siitä, että johtamisen kehittäminen on tältä osin Järvenpäässä pysähtyneisyyden tilassa.

Tilinpäätösteksti sekä strategiaraportti sisältävät toimintojen listausta ainoastaan siitä näkökulmasta, mitä on tehty, eikä sitä, mitä on saatu aikaan. Indikaattoritiedot ja arviot ennaltaehkäisevien sekä poikkihallinnollisten toimenpiteiden vaikutuksista eivät nouse riittävästi esiin.

Talous, Elinkeinotoimi ja työllisyys
Taloudessa onnistuttiin tekemään ylijäämäinen tulos ja kun lainakantakaan ei noussut voidaan lopputulokseen olla tyytyväisiä. Töitä on vielä paljon kulujen nousun hillitsemisen ja vuosikatteen sekä investointimäärärahojen lähentymiseen saavuttamiseksi. Väkiluvun kasvu hidastuu myös huolestuttavasti ja samaan aikaan väestön pitkäaikaistyöttömien osuus lisääntyi suhteessa työttömien kokonaismäärään.

Henkilöstö
Keskustelua käytiin myös henkilöstömme jaksamisesta ja poissaoloista, joihin toimintakertomuksessa viitattiin vain sivulauseessa mainiten runsaat poissaolot. Näitä runsaita poissaoloja olisi syytä avata meille päättäjille enemmän. Ovatko ne pääosin sairaslomapäiviä ja jos ovat, niin mikä on pitkäaikaissairauksien osuus niistä? Tai kuinka paljon niistä selittyy oman lasten sairauksia varten olevilla vapailla tai opintovapailla?

Haasteena on myös henkilöstön kokema ylimmän johdon ja meidän päättäjien osoittaman arvostuksen puute heidän työtään kohtaan, mikä ilmeni henkilökunnalle tehdyssä toimintakulttuurikyselyssä tuloksissa. Tämän tunteen vähentämiseksi on luotava säännöllisiä vuorovaikutustilanteita sekä avointa keskustelukulttuuria. Positiivista palautetta saa henkilöstöpolitiikka, joka pyrkii ikäohjelmalla ja uralla uusiutumisen mallilla kehittämään työssä jaksamista.

Sosiaali-ja terveystoimi
Toimiala ylitti budjetin talousarvioon varatun summan 0,9 prosentilla. Korotuspaineet syntyivät kasvutekijöistä, joihin oli pakko vastata toiminnalla ja joiden etukäteen ennustaminen olisi ollut hankalaa. Erikoissairaanhoito menee herkästi pitkäksi ja sen ennakoimisen parantumiseen tulisi löytää keinoja. Vammaispalvelun asiakkaiden kasvu oli yli 30 %, joka tarkoitti lukuina 165 uutta asiakasta. Olisi mielenkiintoista tietää mistä näin suuri muutos johtuu ja onko odotettavissa, että tämä tendenssi jatkuu tänäkin vuonna. Sen jo tiedämme, että yhtenä viime vuoden ylitystekijänä ollut vanhusten asumispalveluiden kasvu tulee jatkumaan lähivuosina ja tulee varmaankin olemaan yksi kehityksen painopistealue sekä kriittinen menestystekijä väestömme ikääntymisen vuoksi.

Päivähoitoasiat tuntuivat olevan viime vuoden kestopuheenaihe, mutta aktiivisesti rummutetut kauhuskenaariot eivät kumminkaan toteutuneet. Lakkautukset sujuivat valmistelun mukaisesti ja kaikille lapsille löytyi hoitopaikka sekä täyttöasteet pysyivät niille asetettujen rajojen sisällä. Päivähoitopalveluiden ylitysten yhtenä tekijänä oli kotihoidon saajien nouseminen, joka pääsi yllättämään. Tämä kertoo siitä, että Järvenpääläiset lapsiperheet kokevat, että lapsen koihoito on myös todellinen vaihtoehto hoitomuotona. Kiitokset vielä siitä ettei Järvenpää lähtenyt esittämään keplottelua vuoden 2005 alusta tulleen lakisääteisen kotihoidon 42 euron korotuksella vähentäen samansuuruisen summan kuntalisästä kuten muutamat kunnat tekivät.

Hoitotakuun järjestäminen toi kovat paineet viime vuodelle eikä siinä vielä täysin onnistuttu hammashuollon osalta. Tähän tavoitteeseen pääsemiseen tarvitaan resurssien lisäksi myös toiminnallisia muutoksia.

Sosiaali- ja terveystoimi on kaupunkimme suurin toimiala käyttäen vuotuisella tasolla yli 90 miljoonaa euroa palveluiden järjestämiseen. Näin ollen on selvää, että on kestämätön tilanne, mikäli talousseurannan kuukausiseuranta on epäluotettavaa, kuten kävi viime vuonna. Odotamme, että talousseurantaa kehitetään luotettavampi toimintatapa tämän vuoden aikana.

Sivistystoimi
Sivistystoimen arvioinnin osalta tuntuu, että itselläni on kaksoisagentin rooli. Sillä valtuutettuna ja kaupungin kokonaistalouden kannalta katsottuna yli 500 000 euron alitus on tietenkin myönteinen asia ja kertoo tiukasta ja onnistuneesta taloussuunnittelusta sekä mm ulkopuolisten hankerahoituksien onnistumisista. Mutta toisaalta sivistyslautakunnan puheenjohtajana olen hyvin tietoinen kuinka monta rahareikää ja tiukkaa alabudjettia hallintoalalta löytyy, jonka vuoksi toivon, että esim. lomapalkkavarausten ajot ja muukin rahavirtojen seuranta vielä tehostuisi, jotta budjetoitu raha saataisiin paremmin käyttöön ja sivistystoimen lopputulos olisi lähempänä plusmiinus nollaa.

Oppilasmäärän laski koko kaupungin tasolla 54 oppilasta. Kokonaistuntiresurssi kasvoi vuoden aikana noin 70 vuosiviikkotuntia ja oppilasta kohden käytettiin rahaa 4290 euroa. Toimialan isona kehittämiskohteena oli oppilaan erityisen tuen mallin valmistelu, jonka lautakunta hyväksyi joulukuussa ja joka tulee käyttöön syksyllä 2006.

Toimialaa läheltä seuranneena ihmettelin tarkastuslautakunnan arviointiraportin sisältämiä kummallisuuksia ja faktavirheitä. Raportti antama käsitys, että viime vuodella säästöjä olisi haettu käyttämällä vähemmän sijaisia ja tukiopetusta on epätarkkaa ja herättää vääriä mielikuvia. Sijaisten käytön vähentämisen sijaan perusopetuksessa käytettiin sijaisten palkkaamiseen ilman sosiaalikuluja laskettuna 142 000 euroa enemmän kun vuonna 2004. Nämä sijaisten ja tukiopetusten käytön organisointitavat ovat koulukohtaisia ja rehtorin operatiivista toiminta eikä niitä voida yleistää yksittäisten koulujen kohdalta koko perusopetuksen tasolle. Esimerkiksi osa rehtoreista käyttää mieluummin perinteisten tukiopetustuntien resurssia pedagogisin perustein jakotunteihin.

Raportista löytyy lause, jossa väitetään, että suuri osa koulunkäyntiavustajista on epäpäteviä. Todellisuudessa meillä on yli 60 avustajaa, joista yli 90 % pätevää.
Meillä on naapurikuntiimme verrattuna tiukemmat tutkintovaatimukset koulunkäyntiavustajien osalta, sillä meillä vaaditaan koulukäyntiavustajan tai vastaavan esim lähihoitajan tutkinto.

Nuorisotoimen osalta totean, että syrjäytymisuhan alla oleviin nuoriin kohdistuva pajatoiminta ei suinkaan ole päättynyt vaan se jatkuu kaupungin omana toiminta projektirahoituksen päätyttyä. Iltapäiväkerhotoiminta on ensiarvion mukaan lähtenyt onnistuneesti käyntiin ja vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä palveluun.

Kirjaston kohdalla todettiin että kirjastokäynnit ovat vähentyneet. Tämän selittää se, että käyttäjät ovat löytäneet nettiasioinnin, joka on vähentänyt fyysisiä käyntejä. Samaan aikaan positiivinen muutos on se, että lasten ja nuorten lainausluvut kääntyneet nousuun.

Arvio tulevasta kehityksestä
Määrätietoisesti on jatkettava talousseurannan kehittämistä kaikilla toimialoilla ja painotuksena hallintokuntien välisen yhteistyön tukeminen. Tästä on jo nähty ensimmäisiä pilotteja esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointihanke. Todellisten kustannusten selvittäminen osoittautui pilotissa tosi hankalaksi. Herää siis kysymys, että palveleeko järjestelmä toimintaa vai joudutaanko toimintaa sopeuttamaan järjestelmään?

Lisäksi on huolehdittava että laajamittaiseen ennaltaehkäisevään sekä varhaiseen puuttumiseen painottuvaan työtapaan resursoidaan myös taloudelliset mahdollisuudet. Tässä yhteydessä on vaan kestettävä se tosiasia, että tuloksia tulee vasta muutaman vuoden viiveellä.

Kuntayhteistyökysymysten selvittäminen vei todella paljon henkilöstön aikaa resursseja ja on huolehdittava ettei nämä selvitystyöt missään vaiheessa koidu liian suureksi voimavaroja syöväksi tekijäksi kunnan oman toiminnan kannalta. Olennaistahan on miettiä palvelujen tuottamista ja sen eri vaihtoehtoja.

Loppuun kuuluu kiitos kaupungin virkamiehille, sillä lujilla on henkilöstömme ollut viime vuonna taloudellisten resurssien paineessa. Päättäjinä meidän nyt arvioitava ne Järvenpään elinvoimaisen kehityksen kannalta olennaiset asiat, joiden kanssa jatkossa ponnistellaan sekä virkamiestyönä että politiikan kentillä.