|
§ 10 Palveluprosessien kehittäminen osana johtamisjärjestelmän uudistamista
Kokoomuksen valtuustoryhmä totesi tyytyväisyydellä johtamisjärjestelmän kehittämistyön etenevän suunnitelmallisesti ja tuottaen mielekkäitä ja tarpeellisia palveluprosessien kehittämiskokonaisuuksia.
Toimintaedellytyksiä luovat palvelut
Projektin tavoitteena on tehostaa ja tuottaa taloudellisemmin hallinto- ja tukipalveluja ja samalla parantaa palvelun laatua. Nämä haastavat tavoitteet vaativat toteutuakseen hyvän johtajuuden käytännöt. Projektisuunnitelmassa todetaankin ansiokkaasti, että näitä tavoitteita kohti mentäessä samanaikaisesti pyritään lisäämään työhyvinvointia ja hyödyntämään laajemmin henkilöstön osaamista ja sijoittumista omaa kykyprofiiliaan vastaaviin tehtäviin. Tämän prosessin läpivieminen vaati johtajilta aitoa vuorovaikutusta sekä rohkeutta ihmisen kohtaamiseen kuten kaupungin johtamisfilosofiassa velvoitetaan.
Yhtenä ulottuvuutena hankkeella on selvittäminen voisiko kyseessä olevat palveluja tai osia niistä toteuttaa yli kuntarajojen menevinä seudullisena yhteistyönä. Varmasti löytyy osa-alueita, joissa tämäntyyppisestä yhteistyöstä hyötyisivät kaikki osa-puolet. Kuitenkin tulisi ensin varmistaa, että meillä toimintaedellytyksiä luovat palvelut tuottaisivat täsmäpalveluita eri toimialojen tarpeisiin nykyistä tehokkaammin ja hyvin organisoituna
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen
Tämä hanke tähtää konkreettisesti Kokoomuksen tärkeänä pitämään eurojen ja toimintarakenteiden painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisevään toimintaan häiriösuuntautuneiden palvelujen korostumisen sijaan.
Selvitys lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden nykytilasta ja kustannuksista tulee tuottamaan erittäin mielenkiintoista ja tarpeellista tietoa siitä, miten euro- ja suoritemäärät ovat jakautuneet eri palveluiden osalta ja minkälaisia prosesseja Järvenpäässä on meneillään eri toimialoilla. Selvityksen pohjalta lähdetään syventämään projektia kohti haasteellisia tavoitteita. Pyrkimyksenä on löytää ydinprosessit ja tutkia eri järjestämisvaihtoehtojen vaikutuksia eri toimijoiden näkökulmasta.
Projektin asiantuntijana toimii Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelä, joka puhuu painokkaasti siitä, että yhteiskuntamme on siirtynyt häiriösuuntautuneiden palveluiden aikakauteen, jolloin suurin osa käytetyistä resursseista ja euroista menee häiriön ja siitä seuranneen ongelman hoitoon. Tämä näkyy meilläkin selvästi esim. lastensuojelun, nuorisopsykiatrian sekä erityisopetuksen kasvaneina suorite- ja euromäärinä. Tavoitteena olisi panostaa nykyistä enemmän yhteisösuuntautuneisiin palveluihin kuten esimerkiksi nykyistä tiiviimpään perheen rinnalla kulkevan terveysneuvontaan sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resursointiin. Tällä tavoin luotaisiin oikeat mahdollisuudet tehokkaaseen yli hallintokuntien toteutuvaan ennaltaehkäisevään työhön.
Esittelytekstissä todetaan epäreaalisesti, että voimavaroja kohdentamalla ennaltaehkäisevään työhön resurssien jatkuva lisätarve korjaaviin toimenpiteisiin saataisiin loppumaan. On varmaa, että tämä tarve ei tule koskaan täysin loppumaan, mutta jo selkeä väheneminen olisi kiitettävä tulos tälle projektille.
Kyseessä on merkittävä ja todella ajankohtainen hanke ja siihen liittyy muutama huolenaihe. Ensinnäkin näin mittavan ja laajan hankkeen tulisi selvityksen jälkeen tuottaa uusia ja luovia toimintamalleja. Luovuus ei tule kiireessä ja siksi toivonkin, että tälle hankkeelle annetaan aikaa ja resursseja riittävästi.
Toinen huoli liittyy hankkeen tuloksiin. Tarkoitus on tehdä työtä lasten ja nuorten hyväksi pitkäjänteisellä perspektiivillä. Niinpä mitään tuloksia ei saada hetkessä selkeästi näkyviin vaan tuloksia tullaan näkemään usean vuoden viiveellä. Tämä tulee vaatimaan meiltä päättäjiltä myös murrosvaiheessa rohkeutta sekä poliittista tahtoa budjetoida selkeästi painottaen ennaltaehkäisevää toimintaa ja samalla huolehtia siitä, että ei pääse syntymään välinputoajien joukkoa, joka muodostuu jos samanaikaisesti vähennetään rahamäärää korjaavien toimenpiteiden osalta. Mutta tämän yhteisen tahtotilamme lasten, nuorten perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi me olemme jo kirjanneet selkeästi kaupunkistrategiaan niin monelle sivulle, ettei sitä enää mitenkään voi ohittaa.
Helinä Perttu
6.2.2006
|